Ihanat, kamalat rutiinit?

kuva täältä

Rutiineista monella tulee aika negatiivinen mielleyhtymä, minullakin. Oikeasti kuitenkin rakastan rutiineja, enkä tiedä miten eläisin ilman niitä. Olen oikeasti melkoisen vapaa sielu, taiteilijamainen boheemi eläjä, jonka elämästä normaalissa yhteiskunnassa ei varmaan tulisi mitään ilman rutiineja. :D

Fitness-elämästä puhuttaessa ei voida olla mainitsematta ruokavaliota. Se tulee ehkä myös tuolla maailmalla liikkuessa ensimmäisenä esille: "Kyllä, joo, mulla on omat eväät mukana kun mulla on ruokavalio jonka mukaan syön." Ja sitten ihmiset pyörittelee päätään ja silmiään ja paheksuu et "No on se tuokin kun pitää tuolla tavalla elää, kauheen hankalalta vaikuttaa ja minen kyllä tuommoisiin alkais..." Mutta mä en oikein näe tätä uhrauksena, tai epäkäytännöllisenä, tai muutenkaan. Joo, kun en ole dieetillä, ei ole niin tarkkaa miten syön, ja lähdenkin kyllä mielelläni syömään raflaan, tai vaikka grillillekin. Syön myös suklaata, vaikka oonkin vähän huono syömään makeita. Salmiakkia syön mieluiten! ;) Mutta koska oon tottunut syömään 5 kertaa päivässä, niin kuljetan eväitä ettei tarvisi koulussa istua nälkäisenä, tai olla reissussa nääntyen nälkään. On helpompaa olla kun tietää, ettei tule nälkä kun ottaa eväitä mukaan. :) Kyllähän mulle koulussa nauretaankin, kun joskus joudun vetämään ihan oikean ruuan koulussa. Tai sitten mulla on kaurapuuro-prodemössöt sheikkerissä, tai jotain patukkaa tai prodea vaan tai, tai, tai... Niin, ja jos menen suoraa koulusta salille, saatan ottaa Mannisen Prezonen koulusta lähtiessä. En minä mainosta noita syömisiäni sen kummemmin, mutta kun nälkä iskee niin silloin syödään, ja kyllähän nuo mun mössöt toisinaan vähän ihmetystä kanssaopiskelijoissa herättää. :)

Keikkareissuilla mun suurin tilasyöppö matkatavaroista on eväät. Lähdin tänään Seinäjoelle viiden päivän keikkareissulle, ja pakkasin kiltisti mukaan kanaa, kasviksia, riisiä, protskua ja kaurahiutaleita. Saan hotellissa syödä aamiaisen ja illallisen Amarillossa (nam!) mutta kolme ateriaa jäisi uupumaan jos en kuskaisi ruokia mukanani. Tää eväsversio on kyllä varsin pelkistetty verrattuna siihen mitä monesti sinne olen kantanut, mutta pikkuhiljaa sitä alkaa laiskistua ja etsiä helpompia tapoja jottei tarvisi kantaa sitten niin paljon. :) Ostin tämän syksyn Fitness-Exposta maailman parhaan "Pack Fitness"- merkkisen eväslaukun, mikä on osoittautunut kyllä todella käytännölliseksi hankinnaksi! :) Sinne on helppo laittaa eväsrasiat ja sheikkerit, ja kylmäkalleille on omat paikkansa missä ne pysyvät paikallaan ja viilentävät ruuat tosi pitkäksi aikaa!

Pack Fitness- kylmälaukku

Joskus nuo hotelliaamiaiset lähtee ehkä pikkuisen lapasesta... :D

No sitten tämä ruokien punnitseminen. Aika moni tuntuu kauhistelevan sitäkin, joten kerronpa nyt oman käytäntöni perusteluineen! Minä puntaroin lähes kaiken mitä syön. Pidän silmällä ja yritän ainakin arvioida, mitä syön ja minkäkin verran. Siihen on olemassa varsin yksinkertainen syy: 1. Olen kontrollifriikki (tai niin mulle on kerrottu), ja siksi haluan tietää mitä ja minkä verran. 2. Olen laiska ja mukavuudenhaluinen. Ruokailuilla on suuri merkitys siihen, miten paljon ja millaista tulosta salilla käymisestä saa, ja siksi haluan varmistaa, että se mitä salilla teen, ei mene hukkaan! ;) En ole hikipinko, enkä stressaa syömisistäni - varmistan vain, että saan tarpeeksi kaikkea tarvitsemaani päivän aikana, sillä olen oikeasti ollut aina tosi huono syömään. Näin voin hyvin, olo on hyvä ja energinen, eikä vuosikausia vaivannut pahoinvointi ja mahaongelmat enää vaivaa kun muistan syödä kunnolla. Lisäksi tiedän tekeväni kropalleni hyvää, ja tunnen sen voivan paremmin! Onhan se kiva saada sitä fläsääkin pois sieltä missä sitä ei varsinaisesti kaipaa, mutta itse asiassa tällä hetkellä tavoitteeni olisi saada enemmän massaa kerättyä kuin pois. En aio alkaa bulkkaamaan niin, että keräisin takaisin sen löysän kerroksen tähän minkä olen onnistunut karistamaan, mutta lihas vaatii kasvaakseen rakennusaineita, joita en saa vielä tarpeeksi siinä mittakaavassa mitä haluaisin. :)

Kuka tietää mihin oikeasti tähtään tällä projektillani, en minä ainakaan. Ne tavoitteet joita aluksi tavoittelin, on saavutettu jo kauan sitten ja projektista on tullut elämäntapa, josta on vaikea kuvitella luopuvansa. Päätavoitteenani on voida hyvin joka päivä, saada hyviä treenejä ja hyvää oloa jokaiselle treenille, saavuttaa parempia tuloksia ja ylittää itseni joka treenissä. Seuraan mielenkiinnolla muuttuvaa peilikuvaani, ja ihmettelen tuloksia joita en ollut edes ajatellut saavuttavani. Tämä on seikkailu, jonka teen kehoni ehdoilla, kroppaani kuunnellen ja tunnustellen, kaikessa rauhassa. Nautin joka hetkestä, vaikka punnitsenkin ruokani ja kannankin eväitäni kaikkialle. :D